Omaehtoinen valmennusleiri.

Nyt oli vihdoin kauan odotettu elinsiirron saaneiden syysleiri. Olemme siis järjestäneet viikonlopun täysin omaehtoisesti ja omakustanteisesti. Mahdollisen siitä on tehnyt mahtavat valmentajat Tuija ja Teijo, jotka suunnittelivat ja järjestivät ohjelman ilman palkkaa. Tämä ehkä kertoo innosta, jolla harrastamme urheilua ja haluamme kehittyä siinä. Porukka on mahtavaa ja innostunut ja haluaa saada asiantuntevaa valmennusta tekniikoihin ja treeneihin.

Kuntosalilla jalkakyykkytekniikkaa.

Perjantaina pidin tarkoituksella välipäivän treeneistä, jotta jaksaa viikonloppuna tehdä täydellä teholla. Yksi ryhmästämme tuli luokseni yöksi perjantaina. Oli mukavaa tutustua kunnolla ja jutella kaiken karvaisista asioista. Päivä meni nopeasti seuraavaa päivää odottaen. Lauantain treenit alkoivat Polte-salilla Nekalassa. Puitteet olivat hienot ja isot. Salilla oli perinteinen kuntosali, mutta myös mahdollisuus crossfit-tyyppiseen harjoitukseen enkä edes tiedä, mitä kaikkea siellä oli. Ehkä hauskimpana jäi mieleen kiipeilyseinä, joka tosin oli tarkoitettu lapsille ja jäi kokeilematta. :P Kävimme läpi perusliikkeitä kevyellä tangolla. Aloitimme maastavedosta, joka sujui kohdallani hyvin. Jalkakyykyssä sen sijaan tiesin, että palautetta tulee. Lantioni lähtee kyykätessä herkästi vinoon, oikea puoli työntyy eteenpäin ja tästä johtuen teen leveämpää kyykkyä kuin yleisurheilijalle olisi optimaalista. Silloin pystyn kontrolloimaan lantion ja saan tuntuman pakaroihin. Haluan kyllä joskus saada asian kuntoon, mutta olen sitä jo lähes 2 vuotta yrittänyt ja vain haara-asennon leventäminen on auttanut asiaa. Toistaiseksi pitäydyn siis leveässä kyykyssä.

Penkkipunnerruslämmittelyä

Teimme pohkeita perusvoiman hankkimista varten sekä niin, että se kehittää nopeaa kontaktia juoksussa. Olen tehnyt niitä kyllä salilla, mutta parannettavaa löytyy. Nousimme myös tanko niskassa eri korkuisille korokkeille yhdellä jalalla. Korkeampi koroke kehittää perusvoimaa ja matalampi taas tehdään nopeammalla kontaktilla ja saadaan juoksuun terävyyttä. Myös yhden jalan kyykkyä, jota myös bulgarialaiseksi alkelkyykyksi on sanottu, harjoiteltiin. Liike on ennestään tuttu, mutta en ole sitä syksyllä tehnyt. Kertaus on opintojen äiti ja aina näistä saa uusia vinkkejä. Vauhtipunnerrus oli seuraavana vuorossa, jota olenkin tässä viimeisimmissä treeneissä tehnyt. Nytkin tehtiin pienillä painoilla ja sain kuulla tekniikan olevan hyvä. Sain myös kehuja voimatasoistani, jotka ovat naiseksi korkeat. Olen kyllä myös tehnyt töitä sen asian eteen. Penkkipunnerrusta katseltiin vielä loppuun ja saimme kaikki saliohjelman matkaamme. Ehdimme käydä syömässä ja hengähtämässä ennen illan kuntotestejä.

Liikkuvuustesti kepin kanssa

Kokoonnuimme Pirkkahalliin lämmittelemään ennen testejä. Tarkoituksena oli testata räjähtävän voiman tasoa, jotta voimme seurailla kehitystämme. Ensimmäisenä lajina oli vauhditon pituushyppy. Parin harjoituskierroksen jälkeen oli kolme kierrosta mahdollisuus yrittää. Oma paras tulokseni oli 2,17 metriä, joka on 17 cm parannusta edelliseen tulokseen viime keväältä. Mainittakoon, että Tommi Evilä oli samaan aikaan treenaamassa. :D Liikkuvuutta testasimme myös tempauksesta tutulla asennolla. Tarkoitus oli siis mennä kyykkyyn niin, että tanko on suorilla käsillä pään päällä. Liikkuvuuteni on hyvä, mutta varmasti yliliikkuvat nivelet vaikuttavat asiaan. Kuulanheitossa sain tulokseksi 10,70 metriä, johon olin ihan tyytyväinen. Aikaisempaa tulosta ei ole, koska en ole ikinä mitannut sitä.

Tarkasti kuuntelevat oppilaat

Loppuun otimme vielä neljä kertaa 60 metriä kovaa, mutta ei ihan täysillä, ehkä 80% maksiminopeudesta. Juokseminen vaan on niin kivaa. :) Loppubonukseksi oli inhokkitesti eli borzov, jossa piti edetä 20 metriä mahdollisimman vähillä hypyillä. Alkuasento oli matalana, kädet maassa ja toinen jalka käsien välissä, toinen takana. Siitä sitten pakaralla ponnistaen eteenpäin mahdollisimman matalana. Näiden treenien päälle maistui Tappara-burger Pancho Villassa. :P

Aamun porrastreeni

Sunnuntai alkoi klo 10 raikkaassa pakkasilmassa. Tarkoituksena oli juosta Pyynikin näkötornilla rappusia. Alkulämmöt otettiin hölkkäämällä, jolloin penikat muistuttivat olemassa olostaan. Sitten tehtiin polvennostojuoksua paljon ennen rappusiin menoa. Olisin halunnut juosta kiviportaissa, koska pelkään puuportaita. Korkean paikan kammo iskee niissä ja lujaa enkä vain uskaltanut juosta joka toista rappusta, joten juoksi jokaisen. Harmitus oli hirmuinen, mutta minkäs teet. Tunsin itseni luuseriksi. Rappujuoksujen jälkeen otettiin vielä kovia vetoja, jotka tuntuivat hyviltä, mutta turhautuneisuus iski ja kovaa, kun samat virheet tuntuvat toistuvan edelleen, vaikka olen niitä yrittänyt korjata. Olen kuulemma kuitenkin vuodessa kehittynyt, vaikka edelleen on tekemistä. Kai se tästä. Viikonloppu huipentui todella herkullisella lounaalla Zeytuun-ravintolassa. :) Kiitos kaikille ihanille mahtavasta viikonlopusta! :)

Huippujengi! :)