Ystävien merkitys

Ystävyys on elämän suola. Ilman ystäviä en olisi mitään. On aivan mahtavaa, että on niin monenlaisia ystäviä. Joidenkin kanssa viestitellään päivittäin, mutta nähdään pitkän välimatkan vuoksi harvemmin. Toisten kanssa taas nähdään silloin tällöin, mutta ei välttämättä välissä niin paljon olla yhteydessä. On myös ystäviä, joiden kanssa on yhteydessä hyvin harvakseltaan, mutta juttu luistaa aina ja on mukava vaihtaa kuulumisia. Mielestäni todellinen ystävyys kestää myös erossa olon ja sen, ettei koko ajan olla yhteydessä. Silti juttu jatkuu siitä, mihin se viimeksi jäi.

Minä ja jo edesmennyt Lulu-koira

Ihmiset ovat erilaisia ja niin ovat ystävätkin. Eri ystävien kanssa tehdään eri asioita ja myös puhutaan eri asioita. Joidenkin harvojen kanssa voi puhua kaikesta, siis aivan kaikesta. Niistä saan olla todella kiitollinen. Kahteen parhaaseen ystävääni olen tutustunut perhepäivähoidossa noin 4 -vuotiaana. Jossain vaiheessa on mennyt paljon aikaa, että ei olla oltu tekemisissä, mutta aina olemme palanneet yhteen. Nykyään teknologia helpottaa yhteydenpitoa ja tuleekin oltua päivittäin yhteyksissä. On mukavaa, kun saa jakaa arkisia asioita puolin ja toisin. Ei aina tarvitse olla varsinaisesti asiaa, että voi ottaa yhteyttä.

Ystävyydenpusu

Elämässä on myös paljon ihmisiä, jotka ovat vain läpikulkumatkalla. Todelliset ystävät jättävät tassunjälkiä sydämeen. Olen nuorempana toiminut itsekkäästi ja polttanut joitain siltoja takanani, joka nyt aikuisena harmittaa. Haluaisin pyytää anteeksi yhdeltä ammattikouluaikaiselta ystävältä, koska toimin häntä kohtaan epäreilusti. En ole kuitenkaan löytänyt kyseistä henkilöä sosiaalisesta mediasta, joten en ole päässyt pyytämään anteeksi. Ehkä tämä teksti tavoittaa hänet. Toinen ammattikoulussa hyvin tärkeä ystävä jäi, koska olen huono pitämään yhteyttä eikä silloin vielä ollut näin käteviä yhteydenpitovälineitä. Häntäkään en ole löytänyt facebookista, mutta sattumalta törmännyt kaupungilla ja kuullut, että hänellä menee hyvin. Olisin halunnut pyytää häntä tuolloin kanssani kahville vaihtamaan kuulumisia, mutta en uskaltanaut. Hänkään ei tiedä, kuinka paljon olen kaivannut häntä. Mutta ehkä näin oli tarkoitettu ja sainpahan ainakin hyvän opetuksen. En tosin vieläkään ole hyvä pitämään yhteyttä itselleni tärkeisiin ihmisiin. He ovat silti aina ajatusissani ja sydämessäni.

Iiris, kissa, joka muutti elämäni <3

Onneksi muistoja ei kukaan voi ottaa pois. On paljon ihmisiä, joiden ei ollutkaan tarkoitus jäädä, vaan opettaa jotain ja lähteä jatkamaan matkaa. Jokaisesta kohtaamisesta jää jälki, toisista syvempi kuin toisista. Ihminen on kuitenkin pohjimmiltaan laumaeläin, tarvitsemme rakkaitamme ympärillemme, emme vain selviä yksin. Vaikeat ajat on helpompi kohdata, kun on joku, joka tukee ja kulkee rinnalla. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja jaettu suru puolikas suru. 

Lemmikkien merkitystäkään ystävinä ei saa väheksyä. Iiris-kissa on ollut yksi suurimmista vaikuttajista elämässäni, syy jaksaa vaikeiden aikojen läpi. Myös lemmikkirottani Lumikki ja Roxanne ovat aina sydämessäni. Tyhmä hiiri ja hullu rotta. <3 Nykyinen kissa Siiri on tullut myös hyvin rakkaaksi, vaikka osaa olla myös todella rasittava. Nappe ja Tipu ovat olleet lapsena suuressa roolissa, ihanat koirat. Eläiminen ystävyys on aitoa ja pyyteetöntä. Ja ne ei ikinä juorua salaisuuksiasi eteenpäin. Pidetään huolta toisistamme ja yritetään muistaa kertoa rakkaimmillemme, että he ovat tärkeitä. Te olette, rakkaat ystävät, vaikka en sitä aina muista kertoa. <3